Keittiö vaihtui rekan nuppiin
Vielä kaksi vuotta sitten kokkina työskentelevällä Kata Kujalalla ei ollut edes henkilöauton kuljettamiseen tarvittavaa ajokorttia. Nyt 27-vuotiaan nuoren naisen ohjausta tottelee neliakselinen Volvo FH13, jonka kyydissä kulkee vaarallisia aineita.
-Yhtenä päivänä sanoin miehelleni, että olisi kivaa ajaa isoa autoa. Hän kannusti toimimaan unelman eteen, joten tässä sitä nyt ollaan, Kata nauraa.
Niinpä kokin työ vaihtui kerrasta yhdistelmäajoneuvon kuljettajan opintoihin Koulutuskeskus Salpauksessa. Ne toivat Helokivelle harjoitteluun syksyllä 2018 ja sillä tiellä ollaan. Vakituiset työt alkoivat tammikuussa.
-Oli kyllä mahtavaa työllistyä heti koulusta. Varsinkin, kun otin uutta uraa varten opintolainaakin. Palkka kaikkine lisineen on kuitenkin niin paljon parempi kuin kokkina, että eiköhän sen nopeasti maksa pois, Kata kiittelee.
Ammatinvaihdoksen myötä vaihtui muutakin kuin työympäristö keittiöstä rekannuppiin.
-Keittiöissä oli hyvin naisvaltaista, täällä taas on vain miehiä. Olen kuitenkin viihtynyt tosi hyvin. Joskus asiakkaat ihmettelevät, kun autosta laskeutuukin nainen, mutta hekin ovat suhtautuneet aina hyvällä, Kata kertoo.
”Tämä ei ole ollenkaan henkisesti niin kuormittavaa kuin keittiötyö, jossa on koko ajan kiire. Tässä työssä mennään turvallisuus edellä ja kun kuljetetaan vaarallisia aineita, se tarkoittaa, ettei aikataulua voi vetää kovin kireälle.”
Kata Kujala
Turvallisesti tien päällä
Katan mielestä työssä parasta on paitsi ajaminen itsessään, myös työn leppoisuus.
-Tämä ei ole ollenkaan henkisesti niin kuormittavaa kuin keittiötyö, jossa on koko ajan kiire. Tässä työssä mennään turvallisuus edellä ja kun kuljetetaan vaarallisia aineita, se tarkoittaa, ettei aikataulua voi vetää kovin kireälle.
Katan mukaan työ tarjoaa myös vaihtelua, kun välillä tavataan asiakkaita, välillä taas istutaan pitkiä matkoja yksin.
-En erityisesti kaipaa edes taukoja. Pysähdyn vain hyvän kahvin takia, en pysähtymisen ilosta, hän toteaa. Vain iltavuoroissa kahvia kuluu joskus enemmän ja useita vuosia aamuvuoroa tehneenä iltavuoroihin on ollut tototuttelemista.
Leppoisuus ja rauhallisuus onkin Katan mielestä työssä tärkeintä. Kiihkoilu ei sovi ison auton rattiin.
-Pitää muistaa, että ison auton kuljettajan on oltava varsin nöyrä tuolla liikenteessä. Meidän on huomioitava ensin kaikki muut tienkäyttäjät ja yritettävä mahtua sekaan. Heidän mielestään me myös olemme usein tukkeena. Joskus voi tulla tööttiäkin, Kata kertoo ja jatkaa.
-Jos nestemäinen kuorma on vajaa, se hölskyy kyydissä, mikä on osattava ottaa huomioon. Joskus tie on pelijäätä. Se vaatii taas erilaista ajotapaa, joten huomioitavaa siis riittää.
-Kyllä mua aluksi jännitti, kun kaikki sanoi, että eka viikko on paha. Mutta ei mikään kyllä ole ollut oikeasti kovin vaikeaa, Kata toteaa ja kertoo todella nauttivansa työstään.